Voimalinja eli Seuran toiminta­periaatteet

Lähtökohtana lapsi ja nuori

Kasvatus-, ohjaus- ja valmennustoiminnan lähtökohtana on aina lasten ja nuorten tarpeet sekä valmiudet.

Seuran toiminnan on tuettava perheiden ja koulun kasvatustoimintaa.

Jokaisella jäsenellä on oikeus odottaa, että häntä kohdellaan yksilöllisesti ja kunnioittavasti yhteisön jäsenenä.

Seurassa lisätään lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Yhteisöllisyys

Yhteisöllisyydelle ei ole yhtä ainoaa määritelmää. Sillä tarkoitetaan sujuvaa yhdessä tekemistä ja toimimista, jonka tuloksena syntyy jotain uutta. Hyvin toimivaan yhteisöön pääsee ulkopuolinenkin mukaan helposti. Talkootyö on ollut vanha, vahva tapa tehdä yhteistyötä. (Salmia 2012)*

Yhdessä tekemällä seurassamme saadaan tehtyä isojakin asioita ja vietyä urheiluseuraa eteenpäin.

Imatran Voima urheiluseura koostuu ihmisistä, joilla on yhteinen tavoite ja tehtävä. Me-henki ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat suoraan suhteessa tulokseen. Yhteisöllisyys tukee terveyttä, hyvinvointia, oppimista ja tuloksellisuutta. Se luo yhteenkuuluvuutta kaikille Imatran Voiman urheiluseuran sisällä. Seurassa olevan yhteisöllisyyden toivotaan saavan aikaiseksi ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen lisääntymiseen ja sitä kautta yhä lisääntyvään toisistamme välittämisen kulttuuriin.

Yhteisöllisyys nähdään seurassa voimavarana jonka avulla kasvatetaan pienistä lapsista liikkujia ja urheilijoita, tulevaisuuden kerhojen vetäjiä ja valmentajia seuraan. Lasten ja nuorten ympärillä toimivilla aikuisilla on kasvatusvelvollisuus vanhempien rinnalla. Kasvatuksen tarkoituksena on saada sekä seuraan, että yhteiskuntaamme sosiaalisia, yhteisistä asioista kiinnostuneita ja yhteiskuntaa rakentavia, toimivia aikuisia ihmisiä.

Yhteisöllisyyttä pyritään seurassa rakentamaan erilaisin keinoin. Järjestetään tapahtumia jotka lisäävät seuran sisällä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, ollaan yhtä suurta Voimaperhettä. Seurassa/joukkueissa kehitetään uudenlaisia toimintamalleja saada lisää aikuisia mukaan toimimaan. Olemme lapsillemme esikuvia tulevaisuuden tekijöiden roolimalleina.

Seuran sisällä on jo toimivia toimintamalleja:

• Imatran Voiman yhteiset ja yleisölle suunnatut, Voimatapahtumat
• Seuran Toimiston käyttö kokoontumispaikkana, seuran ihmisten kerhohuoneena
• Voiman joukkueiden valmentajien vahva keskinäinen yhteistyö
• Vanhempien ja valmentajien välinen yhteen hiilen puhaltaminen
• Vanhempien työpanos toimihenkilöinä joukkueissa ja peleissä
• Vanhempien pelivuoro, lauantaisin kokoontuva  saunasäbä vuoro
• Facebook ryhmät ja niiden kehittäminen ( Seuran ja joukkueiden omat fb-ryhmät, vanhempien fb-ryhmät)
• Vanhempien yhteiset lenkit ja liikuntaharrastukset joukkueiden harjoitusten aikana

Yhteisöllisyyttä lisätään sitouttamalla vanhempia mukaan seuran ja joukkueen toimintaa. Läsnä oleva, kannustava ja lapsensa asioista kiinnostunut vanhempi tukee lapsensa kasvua kaikilla osa-aluilla parhaiten. Myös harrastuksen jatkumiseen liittyvissä nivelkohdissa joita jokaiselle pelaajalle tulee myös normaaliin kasvuun liittyen.

Yhteisöllisyys näkyy kollektiivisena huolehtimisena asioista ja ihmisistä joukkueen sisällä.

Osaava ja monipuolinen toiminta

Seura tarjoaa lapsille ja nuorille heidän omista lähtökohdistaan hyvin suunniteltua ja toteutettua monipuolista toimintaa salibandyharrastuksen parissa.

Salibandyharrastuksen lisäksi toiminnassa korostetaan joka tasolla terveyttä edistävää ja liikunnallista elämäntapaa.

Lapsia ja nuoria ohjataan salibandyharrastuksen parissa harjoittelun ja pelaamisen ohella myös muihin toimintoihin: esim. huoltaminen, ohjaaminen ja valmentaminen, tuomaritehtävät-

Seura järjestää ohjaajille toiminnan edellyttämää peruskoulutusta ja jatkuvan kehittymisen kannalta välttämätöntä jatkokoulutusta ja odottaa samalla heiltä aktiivista asennetta itsensä kehittämiseen ja kouluttamiseen.

Oppiva yhteisö

Seura tarjoaa mahdollisuudet sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön salibandyharrastuksen parissa.

Toiminnan järjestämisessä korostetaan demokraattisten ja yhteistyökeskeisten toimintamuotojen käyttöä.

Seuran toiminnassa kiinnitetään jatkuvasti huomiota yhteisön toimintamuotojen arvioimiseen ja kehittämiseen.

Yksilölle annetaan mahdollisuus oppia uusia asioita ja tehtäviä seuran toiminnan piirissä sekä osallistua seuran toiminnan kehittämiseen.

Pelaajapolulla tarkoitetaan sitä, miten toiminta etenee yksilön näkökulmasta vuosi vuodelta ja minkälaista toimintaa se Imatran Voimassa sisältää.

Pelaajapolku malli on käytössä kaudesta 2013-2014 lähtien. Se koskee täydellisesti vain uusia aloittavia kerhoja, eli ikäluokasta  07-08 syntyneet –lähtien.

Pelaajapolun tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle oman tasoista toimintaa.  Tarkoituksena on luoda puitteet, jossa pelaaja voi kehityttyä aina huipputason salibandypelaajaksi tai toisaalta vain harrastaa lajia hyvässä sosiaalisessa ilmapiirissä. Täytyy muistaa, että huipulle pääseminen on pitkä tie. Olisi jo hyvä saavutus, että yksikin pelaaja ikäkautta kohden pelaisi tulevaisuudessa salibandyn liigajoukkueessa.

Koska Imatran seutukunnalla ikäluokat ovat pieniä, Voimassa ikäkausijoukkue sisältää aina kahden ikäluokan pelaajia. Kokonaisryhmä muodostetaan jo aloitusvaiheessa  kahdesta ikäluokasta, joka jaetaan pienempiin ryhmiin. Ryhmäkoot pyritään pitämään 12-18 pelaajan kokoisina. Kaksi ensimmäistä vuotta ovat kerhovuosia, jolloin päätavoitteena on innostaa lapsia urheilun ja lajin pariin. Ensimmäisen kerran ikäkausijoukkueet muodostetaan F2 junioreissa (7-8-vuotiaina). Ensimmäisenä joukkuevuotena ei vielä muodosteta kehitystasojoukkueita.

F1-junioreista alkaen (8-9-vuotiaat) aletaan muodostamaan kehitystasojoukkueita. Joukkueet kulkevat nimellä Edustusjoukkue, Haastajajoukkue ja Harrastejoukkue. Edustusjoukkueita on aina vain yksi. Tilanteen mukaan haastaja- ja harrastejoukkueita voi olla useampia.

Kehitystasojoukkueiden tarkoituksena on tukea pelaajan kehitystä tehokkaasti. Pelaaja kehittyy parhaiten silloin, kuin hän saa riittävän kovia haasteita peleissä ja harjoituksissa. Haasteet eivät saa kuitenkaan olla liian kovia, koska onnistumisia tarvitaan. Onnistumisten kautta motivaatio ja itseluottamus kehittyvät. Se tuo intohimoa lajia kohtaan. Intohimo urheilua ja lajia kohtaan onkin yksi kehittymisen kulmakivistä.  Käytännössä se tarkoittaa sitä, että pääsee pelaamaan ja harjoittelemaan omatasoistensa kanssa. Lapsille on jo pienestä pitäen painotettava, että hänen ei tule pyrkiä olemaan parempi kuin toinen, vaan pyrkiä kehittämään itseään ja löytämään omasta potentiaalistaan paras suorituskyky.  Kehittämään siis itseään päivä päivältä paremmaksi.

On myös selvää, että pettymyksiä tulee joukkuevalintojen jälkeen. Niitä tulee kuitenkin oppia käsittelemään, niin pelaajien kuin vanhempienkin. Parhaassa tapauksessa pelaaja ammentaa lisää motivaatiota siitä, ettei vielä mahtunut esim. edustusjoukkueeseen.

Edustusjoukkueen koko on 12-18 pelaajaa, ikäluokasta ja yleisestä ikäkauden tasosta riippuen. Edustusjoukkueissa peliaika ei välttämättä jakaudu tasaisesti ja se on tehtävä selväksi pelaajille ja vanhemmille jo alusta asti. Edustusjoukkueessa toiminta on tavoitteellista. Edustusjoukkueeseen valitaan pelaajat seuraavin kriteerein:

• Pelaajalla on valmius ja halu oppia uutta
• Osaa käyttäytyä ryhmässä häiritsemättä muita.
• Halu osallistua aktiivisesti harjoitteluun, mukaanlukien oheisharjoittelu
• Yleistaidot ovat riittävällä tasolla
• Lajitaidot ovat riittävällä tasolla

Joukkuevalinnat tekevät ikäluokan valmentajat kyseisiin kriteereihin nojaten. Valinnat eivät varmasti ole helppoja valmentajille ja siihen onkin käytettävä reilusti aikaa. Seuran valmennuksesta vastaava henkilö on mukana tekemässä ryhmävalintoja. Edustusjoukkueeseen valinta ei tarkoita sitä, että paikka siellä olisi taattu. Edustusjoukkueesta voi ”tippua” tai siirtyä haastajajoukkueeseen myös pelikauden aikana.

Edustusjoukkueen tavoitteena on pelata aina vuotta vanhempien sarjaa. Käytännössä siis 10-11-vuotiaat pelaavat 12-vuotiaiden sarjaa. Alueen taso huomioiden tämä on täysin realistista. Joukkueen sarja katsotaan tietysti aina tilanteen mukaan, mikä kulloinkin on kehityksen kannalta paras vaihtoehto. Tietyssä iässä on myös mietittävä luonnollista fyysistä kehitystä, ettei esimerkiksi pelaajien kokoerot kasva liian suuriksi.

Edustusjoukkueessa pelimäärät ovat  vähintään sillä tasolla, mitä ne ovat myös muiden isojen ja tavoitteellisten  seurojen edustusjoukkueilla. Pelimäärät voivat olla suuremmat kuin haastajajoukkueella. Myös kustannukset saattavat olla suuremmat kuin haastaja- ja harrastejoukkueilla.

Haastajajoukkue/et harjoittelevat myös tavoitteellisesti. Haastajajoukkue on paikka niille, jotka eivät vielä mahdu edustusjoukkueeseen. Hyvillä suorituksilla ja täyttämällä muut edustusjoukkueen vaatimukset voi nousta edustusjoukkueeseen, myös sarjakauden aikana.

Harrastejoukkue on tarkoitettu niille, jotka haluavat vain harrastaa. Kaikista ei tule huippupelaajia, eikä kaikilla ole haluakaan siihen. Harrastejoukkueessa pelaamisen voi aloittaa missä vaiheessa tahansa. Harrastejoukkueen pääasiallisena tarkoituksena on siis tarjota mukavaa sosiaalista toimintaa salibandyn parissa.

Myös salibandyliitossa ollaan menossa siihen suuntaan, että Kaakkois-Suomen alueella järjestetään tulevaisuudessa sarjatoimintaa eri tasoissa. Imatran Voima on yhdessä salibandyliiton kanssa mukana suunnittelemassa sarjajärjestelmiä.

Pelaajapolussa otetaan huomioon myös muiden lajien harrastaminen. On katsottava rikkautena, että harrastetaan monia lajia. Lajivalinnat ovat edessä vasta vanhimmissa junioreissa. Etenkin kesälajin ja talvilajin harrastaminen sopii hyvin yhteen. Pelaajaa ei saa painostaa lajivalintoihin, siinä tapauksessa hän todennäköisesti valitsee lajin, josta ei painosteta.

Imatran Voiman salibandyjoukkueissa tulee olla nimettyinä seuraavat toimihenkilöt:

• Vastuuvalmentaja
• Apuvalmentaja/t
• Joukkueenjohtaja/t
• Rahastonhoitaja
• Nettivastaava
• Huoltaja/t
• Vanhemmat

Juniorijoukkueissa Edustusjoukkue, Haastajajoukkue(et) ja harrastejoukkue ovat omia ryhmiään, joten jokaisella ryhmällä pitää olla omat toimihenkilöt. Edustusjoukkueessa myös toimihenkilöiltä vaaditaan vahvempaa sitoutumista toimintaan.

Joukkueenjohtaja

Joukkueenjohtaja on pelaajien vanhempien valitsema henkilö, joka yhteistyössä muiden joukkueen toimihenkilöiden kanssa vastaa joukkueen toiminnasta kauden aikana. Joukkueenjohtajan tulee tehtäviä hoitaessaan esiintyä ja käyttäytyä esimerkillisesti ja seuran kasvatuksellisia linjauksia noudattaen, sekä noudattaa tehtävässään lakeja ja asetuksia, SSBL:n sääntöjä sekä seuran periaatteita.

• Toimii tiedonvälittäjänä toisaalta joukkueen ja seuran, toisaalta pelaajien, vanhempien ja valmentajien välillä ja toiminnallaan edesauttaa valmentajien työrauhaa. Hoitaa tarvittaessa tiedottamisen myös seuran hallinnolle.
• Osallistuu vastuuvalmentajan kanssa joukkueen kausisuunnitelman tekoon.
• Laatii yhdessä rahastonhoitajan kanssa joukkueelle talousarvion ja seuraa kauden aikana arvion toteutumista, sekä valvoo joukkueen rahankäyttöä (laskujen kuittausvelvollisuus).
• Kutsuu tarvittaessa joukkueen vanhemmat kokoukseen, kuitenkin vähintään kerran kauden alussa ja toimii kokouksen puheenjohtajana.
• Vastaa joukkueen omatoimisen varainhankinnan suunnittelusta ja hankintatoimenpiteistä, kuten peliasujen ja muiden seura-asujen hankinnoista ja painatusten organisoinnista.
• Huolehtii ja vastaa siitä, että kaikki joukkueen pelaajat ja toimihenkilöt ovat asianmukaisesti ja ajoissa lisenssivakuutettu ja muuten edustuskelpoisia seurassa.
• Toimii matkanjohtajana ottelu-, turnaus- ja harjoitusmatkoilla; varaa kuljetukset ja järjestää ruokailut, sekä tarvittaessa yöpymiset. Toimittaa pelaajaluettelon ajallaan, kuittaa ottelupöytäkirjan ja hoitaa tuomarimaksut. Sovittaessa nämä viimeeksi mainitut tehtävät voidaan antaa myös jonkun muun tehtäväksi.
• Toimii kotiotteluissa ns. turnausisäntänä; huolehtii riittävän määrän toimitsijoita otteluihin, sopii pukuhuonejärjestelyt ottelupaikan vastaavan kanssa, lähettää turnauskutsut vierasjoukkueille, järjestää mahdolliset ruokailut, ilmoittaa otteluiden lopputulokset tulospalveluun ja postittaa heti seuraavana arkipäivänä ottelupöytäkirjat liiton aluetoimistoon.
• Osallistuu joukkueen kurinpitotoimiin yhdessä joukkueen muun johdon kanssa.
• Huolehtii seuran hallinnon antamista muista mahdollisista tehtävistä.

Joukkueenjohtajan on oltava seuran jäsen ja hän on oikeutettu saamaan tehtävästään kohtuullisen, seuran linjauksen mukaisen korvauksen.

Joukkueenjohtajan sijaisena voi tarvittaessa toimia joku muu nimetty henkilö. Henkilö voidaan nimetä vanhempien kokouksessa tai joukkueen toimihenkilöt voivat sopia siitä keskenään.

Rahastonhoitaja

Rahastonhoitaja on joukkueen pelaajien ja huoltajien valitsema henkilö joka yhteistyössä muiden joukkueen toimihenkilöiden kanssa vastaa joukkueen varojen hoidosta. Rahastonhoitajan tulee tehtävässään noudattaa lakeja ja asetuksia sekä seuran toimintaperiaatteita. Rahastonhoitajalla on käyttöoikeus joukkueen tiliin ja hänelle avataan nettipankki Osuuspankkiin.

• Laatii yhdessä joukkueenjohtajan kanssa joukkueen kausibudjetin käyttäen Voiman tilipohjaa.
• Maksaa joukkueenjohtajan hyväksymät joukkueen laskut ajallaan.
• Valvoo kausimaksujen kertymistä pelaajakohtaisesti.
• Kirjoittaa ja toimittaa joukkueen laskut käyttäen Voiman laskupohjaa.
• Laatii kuukausittain joukkueen varojen käytöstä selvityksen käyttäen Voiman tilipohjaa.
• Arkistoi joukkueen tositteet aikajärjetykseen.
• Laatii maksetuista kulukorvauksista ja palkkioista vuosi-ilmoituksen verottajaa varten,   käyttäen seuran laatimaa kaavaketta.  Kaavake tulee palauttaa vuosittain tammikuun 10. mennessä seuran taloudenhoitajalle.
• Seuran tilikauden päätyttyä palauttaa joukkueen tilipohjan sekä joukkueen tositteet seuran taloudenhoitajalle 15. kesäkuuta mennessä.
• Seuran taloudenhoitaja opastaa ja kouluttaa joukkueiden rahastonhoitajia tarpeen mukaan.
• Huolehtii seuran hallinnon antamista muista mahdollista tehtävistä.

Rahastonhoitajan on oltava seuran jäsen ja hän on oikeutettu saamaan tehtävästään kohtuullisen korvauksen.

Valmentajat

Valmentajat/ohjaajat valitaan pääsääntöisesti kaudeksi kerrallaan. Seura pyrkii löytämään jokaiseen joukkueeseen vastuuvalmentajan. Vastuuvalmentajalla on ensisijaisesti velvollisuus etsiä muut valmentajat joukkueeseen. Seura voi toimia apuna valmentajien kartoituksessa.

Seura/joukkue vastaa valmentajien kulukorvauksista sekä heidän kouluttamisesta erikseen sovituin periaattein. Valmentajien tehtävä on auttaa kaikkia joukkueen pelaajia kehittymään kauden aikana. Valmentamisessa tulee ottaa aina huomioon yksilöllisyys. Valmennustoiminta nojaa seuran perusarvoihin ja valmennuksessa korostetaan kasvatuksellisia ja opetuksellisia tavoitteita. Lisäksi mukaan tulee kilpailullisuus.

Vastuuvalmentajalla on vastuu kaikesta joukkueen valmennukseen liittyvästä toiminnasta.

• Kausisuunnitelma yhdessä valmennuskoordinaattorin kanssa.
• Yksittäisen harjoituskerran suunnittelu.
• Joukkueen nimeäminen, peluuttaminen ja pelitaktiikan suunnittelu otteluihin.
• Otteluiden ja harjoitusten johtaminen.
• Joukkueen kurinpitovelvollisuus yhdessä muun joukkueen johtoryhmän kanssa.
• Läsnäolovelvollisuus joukkueen tapahtumissa.
• Toimintakertomuksen laadinta yhdessä joukkueenjohtajan kanssa.
• Osallistumisvelvollisuus valmentajien tilaisuuksiin.
• Itsensä kehittäminen valmentajana ja kasvattajana. Valmentajan tulee kaikissa toimissaan olla esimerkillinen joukkueen muille jäsenille, sekä toimia seuran yhteiskuvaa nostavasti.
• Osallistumisvelvollisuus vanhempien palavereihin, sekä vanhempien informointi vähintään kerran syys- ja kevätkaudella.
• Noudattaa seuran asettamia valmennuksellisia linjauksia.

Kummivalmentajat

Kummivalmentajat ovat pääsääntöisesti seuran omia vanhimpia junioreita, jotka ottavat ensiaskeleita ohjaamisessa ja valmentamisessa. Kummivalmentajan tukena on aina seuran Valmennuskoordinaattori. Kummivalmentajat ovat mukana seuran kerhoissa ja nuorimmissa ikäkausijoukkueissa. Kummivalmentajat koulutetaan ohjaajakoulutuksella ja heillä on myös mahdollisuus lähteä kouluttautumaan lajikohtaisilla koulutuksilla, jota seura tukee vahvasti.

Huoltajat

C-junioreista, aina nuorimpaan ikäkausijoukkueeseen asti, pelaajien vanhemmat ovat vuorollaan huoltajavuorossa. Joukkueenjohtaja laatii listan huoltajavuoroista. Huoltajia on pelireissuilla mukana aina vähintään kaksi. Vanhemmat voivat keskenään vaihtaa laadittuja huoltajavuoroja. Käytäntö on mahdollinen myös vanhemmissa junioreissa, mutta B-junioreissa olisi hyvä olla jo kiinteät huoltajat.

Huoltajien tehtävät:

• Huolehtia joukkueen yhteisistä tavaroista: pallokassi, ensiapulaukku, videokamera.
• Kuvata pelit.
• Toimia valvojina pelireissuilla yhdessä muiden toimihenkilöiden kanssa.
• Tutustua ensiapuohjeeseen ennen pelejä. Ensiapuohjeet löytyvät seuran nettisivujen materaalipankista.

Nettivastaava

Jokaisesta joukkueesta tulee löytyä henkilö, joka vastaa nettisivujen päivittämisestä oman joukkueen osalta. Seurakoordinaattorilta saa ohjeistuksen nettisivujen päivittämiseen. Opastus hoituu puhelimitse tai toimistolla, eikä vie paljon aikaa, maksimissaan tunnin. Moni oppii päivittämisen myös omatoimisesti. Jokainen nettivastaava saa tunnukset Seurakoordinaattorilta. Päivitettäviä asioita nettisivuille ovat:

• Pelaajalistat
• Tulevien otteluiden lisäys
• Otteluiden tulosten päivittäminen
• Mahdolliset otteluraportit
• Ilmoitustaulu

Lisäksi joukkue voi lisätä videoita tai kuvia omille sivuilleen. Otteluraportin kirjoittajan on suositeltavaa oikoluettaa teksti jollakin hyvän äidinkielen omaavalla aina ennen julkaisemista. Otteluraportit ovat myös hyvä keino viestittää joukkueelle esimerkiksi pelillisiä tai mentaalisia asioita.

Vanhemmat

Vanhemmat ovat toiminnan tärkeimpiä tukijoita! Heillä on päävastuu taloudesta ja he hyväksyvät kokouksissaan joukkueen talous- ja toimintasuunnitelmat ja laativat itsellensä pelisäännöt, SSBL:n, alueen ja seuran antamien raamien pohjalta. Vanhemmat valitsevat keskuudestaan  tarvittavat toimihenkilöt,  jotka työskentelevät vapaaehtoisesti lasten yhteisen harrastuksen hyväksi. Toimihenkilöt ja toivottavasti mahdollisimman moni vanhemmista osallistuu seura- ja joukkuetasolla lasten harrastukseen ja sitä kautta myös meitä kaikkia yhdistävään harrastustoimintaan. Heillä tulee olla ymmärrys siitä, että lasten innostus, toiveet ja kyvyt ovat kaiken tekemisen todellinen lähtökohta. Tavoitteena on, että joukkueiden vanhempainkokoukset kutsuisivat seuran edustajan ainakin kerran kaudessa kertomaan seuran yhteisistä asioista ja vastaamaan vanhempien kysymyksiin.

Otteluissa aikuisten roolina on kannustaa. Kaikenlainen pelaajien ja tuomarien tekemisten negatiivinen kommentointi ja neuvominen ei ole sallittua. Pelaajat pyrkivät tekemään kentällä parhaansa ja myös virheiden tekemiseen tulee olla mahdollisuus ilman kielteistä palautetta katsomosta. Ottelun tiimellyksessä tätä on välillä vaikea muistaa, mutta tavoitteena kannattaa sitä pyrkiä pitämään mielessä. Myöskään erotuomareiden toiminnan kommentointi ei ole soveliasta. Vaikka heillekin tulee virheitä, on hyvän käytöksen mukaista kunnioittaa heidänkin toimintaansa. Ilman erotuomareita ei olisi peliä.

Pelisääntökeskustelu

Seura edellyttää että kaikkien alle 15-vuotiaiden ryhmissä on tehty pelisäännöt. Ohjeistus pelisääntökeskuteluun löytyy nuoren suomen sivuilta, osoitteesta www.nuorisuomi.fi/pelisaannot.

Pelisääntökeskustelut käydään aina kauden alussa. Joukkueenjohtajat kutsuvat vanhemmat koolle. Pelisääntökeskusteluihin löytyy materiaalia seuralta, nettisivujen materiaalipankista sekä kysymällä seuran työntekijöiltä. Valmennusopas on myös hyvä keskustelun herättäjä pelisääntökeskusteluihin.

Myös vanhemmissa ryhmissä on hyvä tehdä pelisäännöt. Pelisääntöjen luonne muuttuu vanhemmissa junioreissa. Valmennusopas on vanhemmissa ikäluokissa myös hyvä apuväline pelisääntöjen luomiseen.

Seura-asusteiden käyttö

Joukkueen on hyvä sopia, millaisessa varustuksessa liikutaan milloinkin, jotta joukkue näyttäisi yhtenäiseltä. On suositeltavaa, että jokaisella joukkueella olisi ainakin yksi yhtenäinen seura-asuste pelivarusteiden rinnalla. Seuran tämän hetkisistä asusteista löytyy lisää liite osiossa.

Peliasun käyttö harjoituksissa on ehdottomasti kiellettyä. Peliasuja käytetään vain otteluissa.

Seura-asusteita tulee kunnioittaa. Seura-asusteet päällä ei saa esiintyä päihteiden vaikutuksen alaisena. Muutenkin tulee kiinnittää huomiota käytökseen, kun kannamme seuran logoa ja värejä.

Peluuttaminen

Joukkueet sitoutuvat E-D junioreissa siihen, että pelaajia peluutetaan koko pelikauden aikana tasapuolisesti. Peliaikaa ei siis lasketa yksittäisistä peleistä. F-junioreissa peliaika tulee jakautua tasaisesti yksittäisen turnauksen sisällä. Peliajan saamisen edellytyksenä on, että pelaaja noudattaa joukkueen omia yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymis -ja muita sääntöjä. Edustusjoukkueita ei velvoiteta tasaiseen peluutukseen. Mikäli edustusjoukkueessa pelaava ei tyydy siihen, on hänellä mahdollisuus siirtyä haastajajoukkueeseen. Seuran pelaajapolkumalli pyrkii juuri siihen, etteivät ryhmäkoot olisi liian suuria ja näin ollen kaikille pystyttäisiin takaamaan peliaikaa riittävästi. Voi tulla tapauksia ettei esimerkiksi harrastejoukkueessa ole tarpeeksi pelaajia pelissä flunssa-aallon tai jonkin muun syyn takia, sellaisissa tapauksissa voidaan täyttää pelaajia myös edustusjoukkueesta, kuitenkin niin, että ensisijaisesti pelaavat ryhmän omat pelaajat!

Pelaaminen

Ikäryhmät noudattavat alueen sääntöjä, määräyksiä ja suosituksia. Edustusjoukkue ja haastajajoukkue(et) pelaavat aina salibandyliiton sarjaa. Sarjapelien rinnalla on pyrittävä järjestämään harjoituspelejä lähialueiden joukkueiden kanssa tasaisin väliajoin, sekä osallistumaan turnauksiin sarjakauden ulkopuolella ja sarjatauoilla, jotta pelejä saataisiin lisää.

Pelaajan rankaiseminen

Pelaajaa voidaan rangaista kauden aikana, mikäli hän ei noudata seuran, joukkueen tai Suomen Salibandyliiton sääntöjä. Rangaistuksen voi panna täytäntöön vastuuvalmentaja, joukkueenjohtaja tai jaoston johtoryhmä.

Toimihenkilön eroaminen toimesta kauden aikana

Jos toimihenkilö haluaa lopettaa tehtävät kesken kauden, tulee hänen etsiä tilalleen uusi henkilö hoitamaan kyseinen kausi loppuun ja tarvittaessa opastaa hänet tehtäviin.

Joukkueiden taloudenhoito

Joukkueen (seuran) taloudenhoidossa tulee noudattaa kaikkia voimassa olevia lakeja ja asetuksia, sekä seuran antamia ohjeita ja määräyksiä.

Joukkueenjohtajat tekevät toimintakaudelle talousarvion, joka laaditaan seuran tilikartan mukaisesti ja hyväksytään vanhempainkokouksessa. Talousarvio tulee palauttaa kyseiden vuoden elokuun loppuun mennessä seuran taloudenhoitajalle.

Joukkue voi tehdä sopimuksia vain kaudeksi kerrallaan. Jokaisen joukkueen on kausittain suoriuduttava kaikista sitoumuksistaan. Joukkueen toimintakauden menot eivät voi olla tuloja suuremmat, kun huomioidaan mahdollinen kauden alkusaldo.

Joukkueen varojen käyttöä valvovat rahastonhoitaja, sekä/tai joukkueenjohtaja(t), joka hyväksyy allekirjoituksellaan kaikki laskut. Kokonaisvastuu on kaikkien mukana olleiden pelaajien vanhemmilla.

Toiminnan (talousarvion) on pysyttävä ns. järkevissä rajoissa. Se ei saa paisua liian kalliiksi, jotta kaikille säilyisi mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet osallistua toimintaan.

Pelaajien kausimaksut ja lisenssit

Pelaajan kausimaksu muodostuu joukkueen budjetin mukaisesti. Joukkueen kulut jaetaan joukkueeseen nimettyjen pelaajien kesken ja jakosumma on pelaajan kausimaksu. Kausimaksua kerätään joukkueen vanhempien/ pelaajien/huoltajien sopiman maksuaikataulun mukaisesti.

Pääsääntöisesti kausimaksut kerätään elo-helmikuun välillä.  Kausimaksua on mahdollista maksaa kuukausittain läpi vuoden, joukkueen rahastonhoitajalle on aina ilmoitettava erilaisista maksuaikatauluista.

Pelaajan loukkaantuessa, kyseisen kuun (loukkaantumiskuukauden) ja seuraavan kuukauden kausimaksu maksetaan normaalisti. Tämän jälkeen pelaaja vapautuu kausimaksusta mikäli loukkaantuminen jatkuu.

Mikäli pelaajan kausimaksu laiminlyödään, on joukkueella sekä seuralla oikeus sulkea pelaaja pois seuran toiminnasta siihen asti kunnes maksut ovat suoritettu.  Toistuva em. toiminta johtaa maksujen etukäteisveloitukseen.

Jokainen ikäkausijoukkueen pelaaja on velvollinen hoitamaan lisenssin ja vakuutuksen itse. Lisenssi lunastetaan salibandyliiton nettisivujen kautta.

salibandy.net

Joukkueiden harjoitusvälineet

Joukkueet ovat itse vastuussa harjoitteluvälineistä, kuten harjoitusliiveistä ja palloista. On suositeltavaa hankkia joukkueelle riittävä määrä värillisiä liivejä, jotta harjoitusten organisointi helpottuu. Seuralta löytyy yhteisiä välineitä oheisharjoitteluun, joista on lista liiteosiossa. Jos joukkueella on tarvetta hankkia jotain tiettyjä harjoitusvälineitä, kannattaa ensin olla yhteydessä seuraan. Mahdollisesti välineet voidaan hankkia seurakustanteisesti, jotta välineet olisivat muidenkin joukkueiden käytettävissä. Valmentajalle joukkue on velvollinen kustantamaan taktiikkataulun, tusseja, pillin ja ajanottokellon.

Valmentajien sopimukset ja kulukorvaukset

Valmentajien kanssa on suositeltavaa tehdä valmentajasopimus. Sopimuksessa määritellään ajanjakso, johon valmentaja sitoutuu, pääsääntöisesti vuosi kerrallaan. Lisäksi sopimuksessa määritellään valmentajan kulukorvaukset. Sopimuspohjia on saatavilla seuran valmennuskoordinaattorilta. Sopimuspohjia on kolmea erilaista, vastuuvalmentajasopimus, valmentajasopimus sekä kummivalmentajasopimus.  Ole yhteydessä seurakoordinaattoriin sopimusasioissa.

Valmentajille tulee maksaa kulukorvauksia. Se, mitä kulukorvauksia valmentajille maksetaan, määräytyy aina valmentajan koulutuksen, kokemuksen, ammattitaidon ja valmentamiseen suuntautumisen mukaan. Joukkueenjohtajan tulee keskustella valmennuskoordinaattorin kanssa kulukorvauksista. Kulukorvauksen maksamisesta voidaan valmentajan kanssa sopia, milloin ne maksetaan. Hyvä ja motivoiva keino on maksaa koko kausi esimerkiksi könttäsummassa tai kahdessa erässä. Kulukorvauskaavake ja täyttöohjeistus löytyy materiaalipankista.

Lisäksi joukkueet ovat velvollisia kustantamaan valmentajille valmentajapaidan, jota käytetään ottelutapahtumissa sekä collegen/hupparin, jota käytetään harjoitustapahtumissa. Edellä mainitut asusteet seura määrittelee ja ne ovat samanlaiset kaikilla joukkueilla.

Joukkueiden tilit

Seura avaa jokaiselle joukkueelle oman tilin, johon annetaan käyttöoikeus yhdelle joukkueen anomalle henkilölle, yleensä joukkueenjohtajalle tai rahastonhoitajalle. Joukkueella ei voi olla muita tilejä.

Rahaliikenne

Kaikki rahaliikenne tulee hoitaa pankkitilien kautta. Käteiskassaa joukkueilla ei voi olla. Joissakin tilanteissa voi joukkue joutua nostamaan käteistä, tällöin käytetään esim. joukkueenjohtajan käteisvaroja, jotka laskutetaan joukkueelta myöhemmin kuittia vastaan.

Joukkueiden on pidettävä kirjaa rahaliikenteestään (maksuperusteinen kassakirjanpito) kausittain. Kirjanpito tulee olla kirjanpitolakien ja asetusten mukainen mm. tositteet aikajärjestyksessä numeroituna, alkuperäiset kuitit jne. Kirjanpitoon tulee lisätä myös vanhempienkokousten pöytäkirjat.

Kauden päätyttyä on tuloslaskelma ja tase esitettävä seuralle. Koko kirjanpito tositteineen (alkuperäiset kuitit) liitetään seuran tilinpäätökseen. Mahdollinen ylijäämä kirjataan taseeseen ja se on joukkueen alkusaldona seuraavalla kaudella.

Joukkueen kirjanpidon on oltava vanhempainkokouksen valitseman kahden tilintarkastajan tarkastama ja hyväksymä. Tilinpäätöksen yhteydessä toimitetaan allekirjoitettu tilintarkastajien lausunto. Lopullisen tilintarkastuksen suorittavat seuran vuosikokouksessa valitsemat tilintarkastajat. Kaikki joukkueen rahat ja omaisuus, joka on kerätty tai hankittu eri menetelmillä on seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Joukkueelle yhden kauden toimintaan kerätyt rahat ovat joukkuekohtaisia.

Jos lopetettavalle joukkueelle jää kauden päätteeksi rahaa, niin summa jaetaan seurassa jatkavien pelaajien pääluvun mukaan ja siirretään siinä suhteessa niille joukkueille, joihin pelaajat menevät. Siirryttäessä seurasta toiseen tai lopettaessa rahat eivät siirry pelaajan mukana.

Pelaajien siirtyminen ja rahaliikenne

Siirtyminen joukkueesta toiseen kesken kauden tapahtuu pääsääntöisesti tasontarkistusten kautta. Pelaajan siirtymisestä päättää joukkueiden valmentajat.

Havainnollistavana esimerkkinä rahaliikenteessä käytetään C1-pelaajaa.

Pelaaja siirtyy kokonaan vanhempaan ikäryhmään pelaamaan esim. C1 => B. Pelaaja maksaa normaalit kausimaksut kyseiseen joukkueeseen (B) siirrosta eteenpäin. Jos pelaaja palaa takaisin omaan ikäryhmään, (C1), maksaa pelaaja takaisinsiirtymisensä jälkeen maksut C1-joukkueeseen.

Pelaaja harjoittelee B kanssa, mutta ei siirry ko. joukkueeseen. Rahaa ei siirretä joukkueiden välillä, vaan pelaaja maksaa maksut ainoastaan C1-joukkueelle.

C1-pelaaja lähtee pelimatkalle B mukaan. Pelaaja maksaa ainoastaan muuttuvat kulut, eli majoituksen ja ruokailut. Pelaaja ei maksa kiinteitä kuluja, joita tässä tapauksessa on esimerkiksi linja-auto.

Pelaajasiirrot seurojen välillä

Pelaajan vaihtaessa seuraa, tulee hänen aina pyytää siirtopaperi vanhasta seurasta. Pelaaja toimittaa allekirjoitetun siirtopaperin ja kirjaamismaksukuitin seuraan, johon siirtyy. Uusi seura toimittaa paperit asianmukaisesti liittoon. Kausittainen pelaajasiirtojen viimeinen takaraja on joulukuun lopulla tai tammikuun alussa. Tarkka päivämäärä tarkistetaan liitosta. Lisätietoja pelaajasiirroista saa seuran valmennuskoordinaattorilta.

Pelaamisen lopettaminen seurassa

Pelaajan lopettaessa salibandyn seurassa hän palauttaa kaikki joukkueelta/seuralta saamansa varusteet. Mikäli hän siirtyy toiseen seuraan, kaikki ko. päivämäärään syntyneet maksut on oltava suoritettuina seuralle siirtopapereiden saamiseksi. Siirtopaperit allekirjoittaa seuran nimenkirjoitus oikeuden omaava henkilö saatuaan ilmoituksen joukkueenjohtajalta maksujen suorittamisesta. Kaikki joukkueen yhteisesti hankkimat tulot jäävät joukkueen/seuran tilille.

Joukkueen jakautuminen tai loppuminen

Lopettava joukkue ei voi myydä joukkueen varoilla hankittua omaisuutta.  Kaikki varat, jotka on maksettu joukkueen tilille, kerätty esim. talkoilla tai on hankittu jollain muulla keinolla, ovat seuran omaisuutta. Joukkue ei voi palauttaa yhdistyksen tilillä olevia varoja tai luovuttaa seuran omaisuutta yksityishenkilölle. Loppuvan joukkueen kaikki rahat ja omaisuus jäävät seuralle.

Viestintä tulee toimia sujuvasti joukkueen ja vanhempien välillä. Joukkueenjohtaja on säännöllisin väliajoin yhteydessä vanhempiin.  Tiedottaminen tapahtuu sähköpostin välityksellä.

Joukkueen harjoitusajat ja ajankohtaiset tapahtumat ilmoitetaan nettisivuilla joukkueen ilmoitustaululla. Kiireellisistä aikataulun muutoksista voidaan ilmoittaa tekstiviestillä.

Jokaisella ikäkausijoukkueella on omat joukkuesivut osoitteessa www.imatranvoima.net. Joukkueet voivat vapaasti, mutta hyvän maun rajoissa julkaista tietoa ja materiaalia joukkueen omilla sivuilla. Sivujen päivittäminen on yksinkertaista ja pikakoulutuksen siihen saa Seurakoordinaattorilta.

Jokaiselta joukkueen tulee päivittää sivuille pelaajat tarvittavine tietoineen, tulevat ottelut ja ottelutulokset. Lisäksi otteluraportit ja otteluiden maalikoosteet ovat piristävää materiaalia luettavaksi ja katsottavaksi. Joukkueet voivat myös omille sivuilleen laittaa esille yhteistyökumppaneiden bannereita.

Pelien tulokset ja mahdolliset otteluraportit tulee toimittaa Seurakoordinaattorilla sähköpostilla mahdollisimman pian otteluiden päättymisen jälkeen. Seurakoordinaattori koostaa paikallislehteen koosteen viikonlopun peleistä maanantaisin.

Paikallislehti Uutis-Vuoksi julkaisee juttuja myös nuorempien junioreiden otteluista. Joukkue voi olla yhteydessä suoraan lehden toimittajiin. Yhteystiedot löytyvät liiteosiosta.

Seuran Facebook -sivuilla jokainen voi julkaista otteluiden tuloksia reaaliaikaisesti.  Facebook sivuille pääsee nettisivujen linkin kautta.

Harjoitusvuorot

Harjoitusvuorot anoo kausittain Seurakoordinaattori. Kaikille joukkueille pyritään saamaan tarpeellinen määrä harjoituksia. Kun harjoitusvuorot on jaettu, voivat joukkueet halutessaan vaihtaa vuoroja keskenään. Siitä tulee ilmoittaa myös Valmennuskoordinaattorille.  Kun joukkue ei käytä harjoitusvuoroa ja on tietoinen siitä hyvissä ajoin (viimeistään viikkoa ennen), laitetaan sähköpostin välityksellä tieto muille joukkueille vapaasta vuorosta. Jos muilla joukkueilla ei ole tarvetta kyseiseen vuoroon, on siitä ilmoitettava seurakoordinaattorille viimeistään kolme päivää aikaisemmin. On erittäin tärkeää, että käyttämättömät vuorot muistetaan perua. Jos jokin joukkue toistuvasti unohtaa vuoron perua, voidaan joukkueen vuorot määräajaksi perua. Tämä käytäntö sen takia, ettei koko seura joudu kärsimään yhden joukkueen takia.  Harjoituspaikkojen yhteystiedot löytyvät liiteosiosta.

Harjoituspaikat

Imatran Urheilutalo toimii pääharjoittelupaikkana seuran ikäkausijoukkueille. Urheilutalolla jokainen käyttäjä maksaa harjoituskerrasta yhden euron käyttömaksun. Urheilutalolla on käytössä oheisharjoitteluun painisali, juoksusuora, voimistelusali sekä punttisali. Oheisharjoittelupaikkoja voi tiedustella suoraan Urheilutalolta. Salibandyn pelaaminen on ehdottomasti kielletty muualla kuin palloilusalissa. Voima käyttää Urheilutalon iltavuoroista suurimman osan, joten käytöstapoihin ja siisteyteen tulee erityisesti panostaa, jotta hyvät suhteet säilyisivät Urheilutalon henkilökuntaan. Jos saliin ei tule ketään oman vuoron päätyttyä, tulee laidat purkaa pois, eikä olettaa että joku niitä vielä illalla käyttää.

Tainionkosken Työväenopiston liikuntasali, Mansikkalan Lukion liikuntasali sekä Vuoksenniskan Lukion liikuntasali toimii pääsääntöisesti kerhojen sekä nuorimpien ikäkausijoukkueiden harjoittelupaikkana.

Ruokolahden Liikuntahallista anotaan vuoroja seuran käyttöön kausittain. Joukkueet voivat myös itsenäisesti kysellä vuoroja Ruokolahdelta. Ruokolahden liikuntahalliin mahtuu täysikokoinen salibandykenttä (40×20).

Harjoitusmäärät

Seuraan on luotu tavoitemäärät kunkin ikäluokan harjoittelumääristä niin kesäharjoitteluun kuin kilpailukaudellekin. Niitä määriä pyritään noudattamaan, jos vain vuoroja on riittävästi saatavilla. Taulukko löytyy valmennusoppaista. On myös otettava huomioon muiden lajien harrastaminen. Jos esimerkiksi pelaaja pelaa jalkapalloa kesäkauden, toimii jalkapallo hyvänä harjoitteluna myös salibandyä ajatellen.

Oheisharjoittelu

Oheisharjoittelussa voidaan käyttää alueen muita seuroja ja heidän ammattitaitoja hyväkseen. Liiteosiosta löytyy muiden alueen seurojen yhteystietoja. Kausisuunnitelmaa luodessa kartoitetaan myös se, minkälaista oheisharjoittelua kyseiselle kaudelle halutaan tuoda.

Seurassa on linjattu valmennuksellisia tavoitteita, kuten harjoittelun painopistealueet eri ikäkausille sekä harjoittelu- ja ottelumäärät. Voimassa valmentajalla on kuitenkin vapaus toimia omana itsenään, kuitenkin seuran arvoja ja tapoja noudattaen.

Lisäksi valmennuskoordinaattori on käytössä kaikissa harjoitteluun ja pelaamiseen liittyvissä asioissa. Toivomus on, että valmennuskoordinaattoriin ollaan joukkueen puolelta aktiivisessa yhteydessä.

Vastuuvalmentajan on oltava yhteydessä valmennuskoordinaattoriin ennen uuden kauden käynnistymistä, jolloin sovitaan tulevan kauden linjauksista ja valmistellaan kausisuunnitelma. D-junioreista eteenpäin kausi alkaa jo keväällä, jolloin suunnitellaan myös kesäharjoittelu.

Valmennuksen tukimateriaalit

Valmennuksen tukimateriaaliksi on tehty oppaita eri ikäkausille. Oppaissa on kunkin ikäkauden painopistealueet harjoittelussa sekä yleisiä vinkkejä valmentamiseen. Oppaissa on huomioitu vahvasti myös kasvatuksellisuus. Ensimmäinen opas on 6-9 vuotiaita valmentaville, toinen 9-12 vuotiaita valmentaville, kolmas 12-15 -vuotiaita valmentaville ja neljäs 15-19 vuotiaita valmentaville.

Oppaiden ensisijainen tarkoitus on linjata ja yhtenäistää voimalaisia toimintatapoja niin kentällä kun sen ulkopuolellakin. Valmennuskoordinaattori käy oppaat läpi ennen tulevan kauden alkua valmentajien kanssa. Joukkueet ovat velvollisia sopimaan ajan Valmennuskoordinaattorin kanssa.

Videomateriaali

Valmennuksen apuvälineiksi tehtyjä tai hankittuja materiaaleja löytyy toimistolta. Videomateriaalia on niin oheisharjoitteluun kuin lajiharjoitteluun. Lainattavat materiaalit.

Yhteiset välineet

Seuralla on käytössä yhteisiä välineitä harjoitteluun. Lista välineistä ja välineiden sijainnista löytyy tästä. Yhteisistä välineistä tulee pitää hyvää huolta. Katoamistapauksissa veloitetaan joukkueelta välineiden arvoa vastaava summa.

Valmentajakoulutus

Seura osallistuu valmentajakoulutuksen kustannuksiin. Salibandyliiton lajikoulutuksista tason 1 ja 2 koulutukset kustantaa seura. Tason 3 koulutus on entiseltä nimeltään huippuvalmentajan tutkinto, ja sen kustannuksista on neuvoteltava erikseen seuran kanssa.  Jokaisesta ikäkausijoukkueesta tulee löytyä vähintään yksi salibandyliiton ensimmäisen tason valmentajakoulutuksen käynyt henkilö tai siihen parhaillaan kouluttautuva. Kysy lisää Valmennuskoordinaattorilta.

 Valmentajakerhot

Valmentajakerhoja järjestetään kolmella eri tasolla. Valmennuskerhojen tarkoituksena on koota vierekkäisten ikäluokkien valmentajat yhteen pohtimaan valmentamiseen liittyviä asioita. Valmentajakerhot toimivat myös seuran sisäisenä koulutuksena.

Kummivalmentajakerhot on tarkoitettu nuorille valmentajille, jotka ovat valmentaneet 0-2 vuotta. Kerhojen sisältö liittyy ohjaamisen perusteisiin ja tapaamisissa puidaan matkan varrelle tulleita ongelmakohtia. Tapaamisia on vähintään neljä kaudessa.

Valmentajakerho kokoaa yhteen hieman kokeneemmat valmentajat, jotka valmentavat E-A–junioreiden edustusjoukkueita. Valmentajakerhossa keskustellaan syvällisemmin salibandystä ja urheilusta. Valmentajakerhoja järjestetään vähintään neljä kautta kohden.

Kehitysryhmä kokoaa kokeneimmat valmentajat yhteen. Kehitysryhmässä pohditaan valmennuksellisista linjauksista ja muista seuran salibandyn kehittämiseen liittyvistä asioista. Ryhmä kokoontuu säännöllisin väliajoin. Paikalle kutsutaan tarvittaessa myös seuran ulkopuolisia henkilöitä. Kehitysryhmä toimii linkkinä valmentajien ja hallituksen välillä.

Valmennuskoordinaattori vastaa valmentajakerhojen järjestäytymisestä.

Seuran toimintaperiaatteet eli Voimalinja on ohjenuora seuran toiminnassa. Voimalinjaan voit antaa ideoita mitä sieltä tulisi jatkossa löytyä. Uudet ideat ja muutokset Voimalinjaan hyväksyy seuran hallitus.

Ota yhteyttä